Juhlasuuli

Meillä pihapiirissä oleva suuli oli pitkään pohdinnan kohteena mitä sille pitäisi tehdä. Vielä viime kesään saakka se oli ollut kaiken romun ja roinan säilytyspaikka, kunnes sitten siskoni kertoi, että Huvila&Huussi -ohjelmassa oli kunnostettu vanha aittarakennus pihakeittiöksi ja ruokailutilaksi. 

Katsottuani ohjelman innostuin ja sain hyviä vinkkejä, joita voisimme toteuttaa suulin kunnostamisessa. Ajatus oli saada siitä sateenpitävä tila, jossa voisi isommallakin väellä ruokailla, istua iltaa ja puuhailla muita askareita tai vain oleilla.

Suuli-sana on herättänyt ihmetystä. Se on siis länsisuomalainen murresana, joka tarkoittaa puurakenteista latoa, heinäsuojaa, työkalu- tai venevajaa tai muuta vastaavaa varasto- ja piharakennusta. Sanan alkuperänä on ruotsin kielen suojaa ja katosta tarkoittava sana skjul. Suuli-sana on erittäin yleinen juuri Satakunnassa ja läntisen Pirkanmaan kunnissa.

Meidän suulin kunnostus alkoi siitä, että sain miesväen houkuteltua mukaan projektiin ja ensimmäiseksi aloitettiin suulin tyhjentäminen. Roinaa oli niin paljon, ettei suulissa oikein kunnolla mahtunut edes kulkemaan. Tässä kuvassa näkyy osa kaikesta ulos kannetusta ja nämä ovat nyt onnellisesti lajiteltu jätteenkierrätykseen. Sisälle suuliin jätettiin vain puimakone sekä kaksi siemenviljalaaria muistuttamaan menneen ajan hengestä.

Suulissa oli säilytetty kaikkea sitä, mitä aikoinaan maatalossa tarvittiin ja paljon muutakin. Varastoituina olivat myös leveät kangaspuut (mattopuut), joille ei enää ollut käyttöä. Ideoin niistä tehtäväksi pöydän. Katselin netistä, olisiko joku jo sellaiset tehnyt, mutta löysin vain kuvia kangaspuista tehdystä pihakeinusta. 

Suulin vanhan pärekaton päälle laitettu peltikatto, joten kattorakenteet olivat onneksi kunnossa. Sen sijaan lattia oli vino ja osittain lahonnut, joten se oikaistiin ja laitettiin uudet laudat.

Kun lattia oli saatu valmiiksi, oli seinien vuoro, johon olin suunnitellut laitettavaksi puolipaneelit. Kirvesmiehemme hiukan ihmetteli ajatusta, miten nyt suuliin sellaiset, mutta lopputulos oli kyllä viehättävä. Saimme käytettyä hyödyksi saunan rakentamisesta yli jääneet tuppeen sahatut laudat. 

Suuli tehtiin jo viime kesänä. Loppujen lopuksi yksikertaisella toteutuksella suulista tuli kaunis ja uniikki paikka, joka kokoaa väen yhteen ja on jo tosoittautunut oivalliseksi juhlapaikaksi. Suuli tarjoaa myös mukavan katveen helteisillä päivilllä ja suojan sateelta.

Suulin eteen on rakennettu pieni terassi.

Vanhat seimenviljalaarit toimivat hyvinä laskutasoina.

Kangaspuista tehty pöytä, jonka ääreen mahtuu hyvinkin 12 ruokailijaa.
Takaseinältä löytyi hyvä paikka puimakoneelle.

Yllättäen myös koirat viihtyvät suulissa, erityisesti kun on grillaamisen aika.

Rosa från Sverige

Olimme suunnitelleen ottavamme koiranpennun ennen kesää ja kun meille tarjoutui mahdollisuus ottaa sijoituskoira, niin se oli menoa sitten sen asian kanssa. Niin meille tuli irlanninsetterin pentu edellisen "jatkeeksi".

Itse asiassa tämä pentu on meidän perheen kolmas setteri. Ensimmäinen setterimme Peppi eli yli 14 vuotiaaksi, mutta on jo siirtynyt vihreämmille niityille. Pepin seuraksi otimme 11 vuotta sitten parsonrussellinterrieri Lillin. Ja sitten tuli Aava, joka on 4-vuotias setterineito. Ja siis kyllä! nykyään(kin) kolme koiraa samassa huushollissa.

Nuorin, siis Rosa 4 kk kotiutui meille pääsiäisenä. Rosa tuli Ruotsista ja koska oli korona-ajan "lapsi", jouduttiin Ruotsista Suomeen saamiseksi turvautumaan lukuisiin puhelinsoittoihin, selvittelyihin, useamman ihmisen kuljetusapuun ja sumplittua rajan ylitys Torniossa.

Logistiikan viimeinen etappi Oulusta Ylöjärvelle oli meidän vastuulla, joten lähdimme mieheni kanssa anivarhain Pääsiäis-sunnuntaina kohti Oulua. Autossa oli selvästi aistittavissa positiivista jännitystä. Ajoimme keväisessä räntäsateessa Pohjanmaan halki ihastellen tienvarsien kupeessa olevilla pelloilla kevätpaluun tehneitä lintuja: kurkia, hanhia, töyhtöhyyppiä ja katselimme teerien soitimia. Mutta kauaa ei malttanut niihinkään keskittyä, kun Ouluun oli hoppu.

Matkalla Ouluun korona-ajan rajoitukset konkretisoituvat meille. Muuten aina niin vilkkaasta pääsiäisen ajan liikenteestä ei ollut tietoaakaan eikä yhtään huoltoasemaa ollut auki! Kannatti lähteä liikenteeseen ilman termoskahvia ja eväsleipiä :)

Mutta sitten tapasimme Rosan. Viehättävän suloisen pennun, josta ei näkynyt jälkeäkään edellisen päivän pitkästä matkasta Ruotsin halki Luulajaan ja siitä Tornion kautta Suomen puolelle Ouluun. Tovin siinä Rosan Suomen puolen saattajan kanssa tutustuttiin ja kuulumisia vaihdettiin. Mutta koska paluumatkaan oli taas päästävä ja kotiin ehdittävä ennen pimeän tuloa, niin taas hypättiin autoon ja nokka kohti Pirkanmaata. Useamman tunnin matkustamisen jälkeen maaseudun pihapiiriin päästyämme, vastassa olivat uteliaat Aava ja Lilli ja siitä lähti meidän poppoon uudelleen järjestäytyminen.

Rosa 10 vk

Olisiko sopivampaa aikaa ollut koiranpennun ottamiseen? Ainakin nyt on ollut aikaa koirille - sillä sitä ne totisesti tarvitsevat, erityisesti pentu, kun ulos on päästävä ja maailmaan tutustuttava. Korona-aika muutti meidän arkea myös niin, että olemme viettäneet aikaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin täällä maalla. Ihmeen hyvin on sopeuduttu töiden suorittamiseen etänä ja vaatimattomampaan ympäristöön. Toisaalta olemme käyneet kaupungissa aina tarpeen mukaan pyykinpesureissulla, työasioiden vaatiessa, kauppareissuilla jne. Mutta onni on ehdottomasti ollut siinä, että maalla tilaa on ollut temmeltää niin koirien kuin ihmisten. En muista kevättä, jolloin olisimme voineet näin hyvin seurata luonnon muuttumista, lintujen saapumista, sitä satapäistä upeaa konserttia ja nyt jo kesästä nauttimista.

Rosan ensimmäiset metsälenkit ja kun väsy tuli, niin pääsi iskän syliin.

Aina välillä, kun palaamme kaupunkiin, tuntuu mm. juokseva lämmin vesi, pesukoneet, iso televisio niin kovin ylelliseltä ja mukavalta. Sitten taas kun tulemme takaisin tänne maalle, niin sitä ei voi kuin istua ulkoportailla, nauttia tilasta ja ihmetellä ympärillä olevaa luontoa ja siitä, että saa päästää koiratkin nauttimaan pihamaan tuoksuista.

Lilli, Aava ja Rosa