Syksyn sävel

Syyslomaa Itä-Lapin maisemissa. Tässä kiivettiin Kotavaaran näkötorniin, tosin vain keskimmäiselle tasanteelle. Ihan ylös ei tohtinut kiivetä, sen verran vielä tuuli puhalsi kovaa yöllisen myrskyn jälkeen. Suurimmat myrskytuhot taisivat kiertää Kemijärven, vaikka ympäristökunnissa oli sähkötkin poikki tuhansilta talouksilta. Ainoastaan harmitti, etten saanut matkaani kunnon kameraa. Tytär ehti varata sen omalle syyslomareissulleen, joten nämä kuvat on kännykkäkameran tuotosta.

Kemijärven Kotavaara

Jos vain tähän kuvaan äänet saisi! Ja ne kauniit valkopukuiset linnut, joita satapäin on kokoontunut Kemijärven särkille. Ultima Thulen lintu -laulujoutsen tekee lähtöään eteläisimmille vesille. Särkillä ne viettävät viimeiset syksyn ajat ennen talven tuloa, kesän poikasten harjoitellessa lentoonlähtöä ja kovasti keskenään sanaa vaihtaen, milloin lähdön aika on. Kuuluu siipien läiskettä, kun ne osuvat veden pintaan ja kiihdytys tuottaa lentoon nousun. Mutta, ei vielä, vaikka selvää lähdön tunnelmaa ilmassa on. Voisin kuvitella, että joutsenten lähtö on voimaltaan jotakin samanlaista kuin joesta keväisin jäiden lähtö. Sen olemme kokeneet 2000-luvun alkupuolella Tornio-joella Turtolassa. Yhtä hieno kokemus on kuulemma se, kun joutsenet palaavat keväällä ja ensimmäiset keväthuudot kutsuvat.

Kemijärven selkää

Aurinkoisen syyspäivän retki Kivitunturiin Savukoskelle. Kivitunturin ympäristö on geologisesti havainnollistava, kuinka jääkausi on muokannut ympäristöämme. Rauhassa saimme erämaassa kulkea, muista kulkijoista ei ollut havaintoakaan, jos ei ketun kulkemista samoilla pitkoksilla lasketa.

Yli sata askelmaa ja melkein tavaanlaki tavoitettu.

 Ja näkymä melkein laelta, Kivitunturin kuru. Nämä kaikki on jääkausi muokannut 10 000 vuotta sitten.

Surmanrailo - aikuisen ihmisen helposti nielaiseva, joten ei suotta suojattu puomeilla.

Äitipetäjänlampi oli kutistunut kuivan kesän seurauksena.

Äitipetäjä vahdissa  laavun edustalla. Vieraskirja kertoi meille edellisten vierailijoiden käyneen kolme päivää sitten.

Oli sentää kulkijoita ollut muitakin tai ainakin hän jätti jälkensä pitkospuille. Sen verran häiritsimme myös riekon oloa, että ryntäsi lentoon edestämme kulkiessamme Kivitunturin laella.